Entisen ylipainoisen Liikunnanohjaaja/ravintovalmentajan mietteitä elämästä, liikkumisesta ja ravinnosta.

sunnuntai 26. helmikuuta 2017

Dieettiviikko 19: Vaikeuksien kautta voittoon

Viikko on pitänyt sisällään sekä hyviä, että huonoja päiviä. Mulla oli tuossa kolmen päivän putki milloin kaikki oli aivan perseestä. Väsytti, voimat hukassa, treeni ei oikein kulkenut ja pää jumitti. Pistin sitten koko tietotaitoni peliin ravitsemuksen suhteen ja söin mm.pihviä,pinaattia, lehtikaalta,suolaa,magnesiumia ja kaliumia aikamoiset määrät. Noh, kappas eilen olo oli taas normaali ja tosi hyvä. :D Mä oon saanut tosi paljon nyt varmuutta myös omaan ravintovalmennukseen tämän dieetin myötä. Käytän itseäni siis "koekaniinina" :P Itseluottamus kasvaa kohisten, kun tekee oikeita päätöksiä ajatellen omaa hyvinvointia ja jaksamista. ;)

Viikot vähenee ulkomuoto pienenee
Tosi kummallinen fiilis, että tässä on jäljellä enää 7+1 viikkoa kisoihin. Suomeksi sanottuna seitsemän viikkoa ja viimeistelyviikko. :P Mä olen tällä hetkellä sellaisessa painossa missä en ole koskaan ollut aikuisiällä. :O

Pienenevä olemus aiheuttaa samalla hyvää fiilistä ja kauhua. Hyvä fiilis tulee toki siitä, että kunto edistyy ja mahdollinen kisakunto lähenee. MUTTA.. En mä tiedä tykkäänkö olla näin pieni, en osaa olla näin pieni. Kun sitä on lähes koko ikänsä ollut isohko, niin tää vaan on tosi tosi omituista. Ihmiset kommentoi järkyttyneenä  mun ulkomuotoa ja se lisää entisestään hämmennystä. Peilistä katsoo täysin vieras Ilona. Pieni ja säälittävä (omaan silmään) Mieli täytyy pitää positiivisena ja focus kisoissa, koska se on se tavoite. Ja valitettavasti kun kisoihin haluan, mulla ei ole muuta vaihtoehtoa.




Treenit, tarvittava "jarruttelu" ja palautuminen
Treeneihin ei ole tullut muutosta. Edelleen painan viisi salia, viisi hiittiä ja yksi uinti yms viikossa. Tällä viikolla uinti jäi väliin, ku olin hieronnassa, enkä vaan kerennyt niin kävin kävelyllä. Treenipainot ovat tippuneet ja muutenkin olen paljon varovaisempi salilla. Tunnen kuinka osa nivelistä välillä kuivuu ja yritän rauhoittaa tekemisen järkevälle tasolle ettei tule turhia loukkaantumisia. Vähäkö olis muuten perseestä nyt loukkaantua! :O Mutta edelleenkin treenit kulkevat ihan hyvin.

Tällä hetkellä isoin ongelma on se, että joudun painamaan jarrua itseni suhteen koko ajan. Haluaisin tehdä enemmänjaenemmänjaenemmän, mutta eihän se kisakunto silleen tule. Pakotan itseni pitämään kaksi lepopäivää salilta, jotta kroppa kerkeää palautua paremmin. Lisäksi yritän himmata itseäni etten lähde VIELÄ kikkailemaan aivan mahdottomasti syömisten kanssa, koska silläkin helposti ajan itseni loppuun. Jonkin verran olen siis kikkaillut, mutta "listan mukaan" mennään. ;)

Palautumisen ja unen merkitys alkaa korostumaan enemmän ja enemmän. Mulla on välillä ihan ok öitä ja sitten ihan pyllyöitä minkä jälkeen tuntuu kuinka koko maailma kaatuu päälle. Voi, että kun tämä olisi helpompaa, jos olisi hyvä nukkuja. Nyt aletaan olemaan kuitenkin jo niin pitkällä, että valoa on tunnelin päässä sittenkin ja se helpottaa. Lisäksi kevät tulee kovaa vauhtia ja aurinkokin piristää kummasti. :)))

Ja onneksi minulla on ihana sponssihieroja Tony Heino, joka pitää huolen palautumisestani! <3 Yhteystiedot löytyvät oikeasta sivupalkista.




Hieronta on muuten ihana tapa lopettaa viikko. Varsinkin dieetillä!;)

Huikeeta viikkoa jokaiselle ja tsemppiä omiin tavoitteisiin! :)

-Ilona-






 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kaikki kommentointi on tervetullutta ja pyrin vastaamaan jokaiseen viestiin! <3