Entisen ylipainoisen Liikunnanohjaaja/ravintovalmentajan mietteitä elämästä, liikkumisesta ja ravinnosta.

torstai 21. tammikuuta 2016

Miltä tuntuu 24/7 kipu

Terve mieli terveessä kehossa
Toimiva, kaunis ja kivuton keho. Jokaisen tavoite ja unelma. Sitä ei osaa arvostaa ennen kuin sen menettää. Minä koin tämän menetyksen la 16.1 klo 11.30.
Sekunnin herpaantuminen ja menetin sen mikä on minulle kaikki kaikessa eli terve kroppa. Henkinen hyvinvointi kulkee käsikädessä kropan kanssa ja varsinkin tällä viikolla olo on ollut suoraan sanottuna paska! Olen vajonnut itsesäälin syövereihin ja vain maannut. Eipä tässä muutakaan voi tehdä. :/
Pientä piristystä viikkoon on tuonut ystävät ja lapseni, joka omalla positiivisuudellaan piristää aina päivääni,  vaikka se olisi kuinka huono. <3 Kuitenkin olen kokenut myös "huono äiti"-tuntemuksia, sillä en ole voinut nähdä lastani niin paljon kuin olisin halunnut ja yhteinen aika ei ole samanlaista kuin ennen. Se vituttaa ja aiheuttaa entisestään alakuloisuutta.

Kipu
Kipua on monenlaista ja ihmiset kokevat sen eri tavalla. Minulla on alhainen kipukynnys ja varsinkin selän oikutellessa olen aina ollut tosi kipeä. Tällä kertaa en ollut valmistautunut siihen miltä kipu tuntui. Kipu oli/on hermokipua.  Joku painaa alaselässä hermoon ja se vie jalat alta. Kipu tuntuu aaltoina,  jotka tulee ja menee. On pieniä kipuaaltoja ja sit sellasia helvetillisiä tsunameja,  mitkä laittaa polvilleen lattialle. Yöt ovat menneet niin ettei mikään asento ole hyvä ja herään aina kun liikahdan eli aiiiiiika helvetin monta kertaa yössä. Kipu on tuntunut puukoniskuilta alaselkään tai sit sellaisena jatkuvana juilimisena.  Kestän kipua niin huonosti, että taju on välillä meinannut lähtee.. Ensimmäisinä päivinä en tuntenut alaselän lihaksia, enkä vatsalihaksia. Kävelin vatsa pömpöllään niin kuin olisin raskaana, koska normiryhti sattui. Pahimpia hetkiä on ollut, kun jalat ovat menneet voimattomiksi ja osaltaan tunto hävinnyt.

Mitäs nyt?
Sain juuri kuulla ettei työpaikan vakuutusyhtiö katso tapahtunutta onnettomuudeksi  joten kuvaukset ja erikoislääkärit jää nyt väliin. Eli kait sitä pitää nyt olla peukut pystyssä ettei siellä ole mitään vakavampaa! Mutta toisaalta konservatiivinen hoito on kuitenkin mun tie, joten ei tässä hätää ole... Nyt vaan pitää alkaa kuntouttamaan itseään. Hurraa, mummojen kanssa altaaseen! :)

Tässä sen taas näkee kuinka perseestä nuo yhtiöt on. Mulle sanottiin, että se oli "työperäinen liike". Just joo!!! *kihinää* :(

Peukut,sormet ja varpaat pystyyn ettei tästä mitään kovin hirveän kauhean vakavaa ongelmaa tule! :/

-Ilona-


2 kommenttia:

  1. Hei! Toivottavasti saat selkäsi pian kuntoon! Kivun kanssa eläminen on yksi vihon viimeisiä asioita, jota kenellekään toivoo!

    VastaaPoista
  2. Kiitos Oman Lainen! <3
    Tällä hetkellä tilanne on jo paljon parempi. :)

    VastaaPoista

Kaikki kommentointi on tervetullutta ja pyrin vastaamaan jokaiseen viestiin! <3