Entisen ylipainoisen Liikunnanohjaaja/ravintovalmentajan mietteitä elämästä, liikkumisesta ja ravinnosta.

sunnuntai 16. elokuuta 2015

Kesämuisteloita osa 1



Moikka! Taasen on vierähtänyt tovi kirjoittelusta, mutta mulla ei ole ollut aikaa ja voimavaroja pahemmin kirjoitella. Elämä on edelleen ollut jatkuvaa kuormitusta parisuhderintamalla. Nythän mä sen voin viimeinkin sanoa myös täällä, koska se auttaa itseäni eheytymisen tiellä.
 Olen vuoden ajan ollut erittäin kuormittavassa parisuhteessa vakavia narsistisia piirteitä omaavan henkilön kanssa ja se on saanut minut melkein sairaslomalle ja jättämään myös haaveet body fitness-kisoista. Mä en voi sanoin kuvata kuinka hirveää mun elämä on ajoittain ollut ja en ole ehkä ikinä itkenyt niin paljon kuin kuluneen vuoden aikana, en edes silloin kun siskoni kuoli. Mä olen yrittänyt päästä irti kyseisestä henkilöstä lukemattomia kertoja ja aina se on luikerrellut takaisin mun elämään. Olen ollut 24/7 oravanpyörässä ja elämäni on ollut jatkuvaa ylä-ja alamäkeä. Eipä luikertele enää, sillä nyt se on loppu ja viimeisen kerran. Viime viikolla tapahtui jotain, joka antoi minulle voimaa riuhtaista itseni kyseisestä henkilöstä "irti". Irti lainausmerkeissä siksi, että ero narsisti on pitkä ja kivinen tie kuten osa teistä tietää. Narsistiin ei päde mitkään perussäännöt ja olen valmistautunut tulevaan. Onneksi minulla on jäätävä tukiverkosto, joka pitää tiukan paikan tullen puoliani.
 Kevyt aloitus vai mitä?!
Tiimin loman aloitus! :P


Kesäloman alussa olin aivan loppu niin henkisesti kuin fyyisestikin. Ensimmäinen viikko meni
syödessä, nukkuessa, lukiessa ja siskon vauvan hoitamisessa. Tokan viikon olin Bulgariassa josta kerran seuraavassa postauksessa ja kolmas viikko meni enemmän ja vähemmän ruokamyrkytyksen jälkimainingeissa. :O  Sain siis viimeisenä lomapäivänä tyttöni kanssa ruokamyrkytyksen, joka iski lentokoneessa!
Eka viikko piti ottaa rauhallisesti syömisten osalta, mutta jostain syystä mulle iski ihan jäätävä nälkä ja mussutinkin sitten koko viikon kaikenlaista. :D Luulenpa, että kuormittavan elämäntilanteeni johdosta olin jälleen ajautunut lievään ylikuntoon. Pidin siis totaalilevon treeneistä ja olo oli huomattavasti parempi Bulgariaan lähdettäessä.

<3
 
Pientä miestä kanniskelin tunteja! <3
 

Vinkiksi muille! MUISTAKAA LEVÄTÄ!!! Alkavat ylikuormituksen merkit itsessäni ovat yöunien häiriintyminen, treeni-ilon lasku (kaikki pakkopullaa) ja lievä ärtymys. Sikäli vaikeeta, koska jo työstressi aiheuttaa samoja tuntemuksia. Ehkä paras merkki on tuo ettei sali huvita ja työstressikään ei helpota treenatessa. Jatkossa panostan entistä enemmän itseni kuunteluun eli en treenaa, jos en jaksa! Mutta mutta... Palataan Bulgarian reissuun seuraavaksi.. Paljon on asiaa ja kerrottavaa! :P


Kyllä tämä tästä! :)
I'M FREE!!!



Ilona <3
 

 

 

 

 

 



 

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kaikki kommentointi on tervetullutta ja pyrin vastaamaan jokaiseen viestiin! <3