Entisen ylipainoisen Liikunnanohjaaja/ravintovalmentajan mietteitä elämästä, liikkumisesta ja ravinnosta.

tiistai 13. toukokuuta 2014

Työstressi, vihollinen vai voimavara?




Nyt puhun aiheesta mistä en ajatellut puhuvani, nimittäin työstressistä. Minä olen kärsinyt työstressistä enemmän ja vähemmän puolitoista vuotta. Viime syksynä oli pahin aika ikinä (yt-neuvottelut). Tilanne onneksi helpottui alkuvuonna. Mutta... Nyt alkaa taaaaas vaikeat ajat. SHIT!!! Enkä nyt tarkoita yt-neuvotteluja, vaikka varmaan nekin on vielä edessä...

En voi kertoa julkisesti syitä työstressiini, mutta siihen liittyy sanoja oman työn arvostus, selkäänpuukotus, työnkuva ja mahdottomuus tehdä sitä työtä mihin on palkattu. Eli isoja ovat asiani. Tämä ei todellakaan mene kategoriaan "en tykkää työstäni, koska siellä ei vaan oo kivaa" vaan kyseessä on todella raju kuormitus, joka vaikuttaa elämääni negatiivisesti. :/ Puhumattakaan painonhallinnasta.




Sitten pääsemmekin aiheeseen stressi ja syöminen. Aina kun mulla on kova ahdistus, niin tekee mieli jotain hyvää kahvin kanssa tai ylipäätänsä tekee mieli herkkuja kokoajanjatkuvastihetinyt. Pikkasen suklaata, pullaa kakkua ym. ja se ihan oikeesti auttaa. Nyt on tosi vaikeeta, ku ei silleen voi herkutella ahdistukseen kuin ennen. Vaikkakin tässä on parina päivänä livahtanu suuhun pikkasen suklaata ja jämät äitienpäiväkakusta. Nytkin on sellanen olo, et voisin mennä tyhjentämään kaapin, mutta valitsin olla tekemättä niin. Olo on jo hieman parempi, eikä tarvinnut kärvistellä morkkiksessa!

Mitä stressi sitten aiheuttaa ihmisessä? Huonoja öitä, kortisolin erittymistä, lihasjäykkyyttä, verenpaineen nousua, ahdistusta, hermostumista, kiukkuisuutta,surullisuutta, raajojen tunnottumuutta, sydämen tykytystä näin muutamia mainitakseni. Minun vihollinen nro yksi on kortisolin (stressihormonin) erittyminen, sillä se vaikeuttaa painonpudotusta tutkitusti ja paras lääkkeetön ase tätä hormonia vastaan on YLLÄTYYYYS liikunta.

Olen sitä mieltä, että ellei minulla olisi tätä projektia/elämäntapamuutosta, stressaisin paljon enemmän. Olen onnistunut kohdistamaan tämän äärimmäisen vitutuksen ja suuttumuksen treeneihin ja se on auttanut. :) Työasiat seuraavat aaveen lailla minua salille, mutta sinne ne jäävätkin jonnekin jalkaprässin ja ylätaljan välimaastoon. :D
Treenin jälkeen on rikkipoikki-fiilis, mut iso hymy naamalla ja kroppa kiittää! Kotona saan sit rauhassa keskittyä ihan muihin juttuihin enkä enää vatvo työkriisejä. Sitäpaitsi mun asenne on muuttunut tässä kolmen Kuukauden aikana hirmuisesti. En mietin ja pohdi asioita tuhannelta eri kantilta, vaan osaan elää paremmin tätä päivää. Hyvä minä! :))))

Summasummarum: Jos kärsit stressistä, niin suosittelen kokeilemaan rautojen kolistelua!






8 kommenttia:

  1. Meidän töissämme nollaus on ihan ehdotonta ja missäs se tosiaan paremmin tapahtuis kun rautaa nostamalla tai luonnossa kävelemällä. :D

    Yritä olla murehtimatta, yksin ei voi maailmaa muuttaa mutta oman ajatustavan voi, päättää lopettaa murehtimisen. No, olipas latteaa mutta jatka raudan vääntöä, kohta se on jo ihan mutkalla. :D

    VastaaPoista
  2. Kiitos Aikku jälleen kerran, osuit sanoillasi juurikin naulan kantaan! <3

    VastaaPoista
  3. Kiitos Aikku, sun blogikirjoitus tuli just kuin Manulle illallinen -- siis ihan nappiin!
    Mulla samanmoinen tilanne työssäni ja allekirjoitan jokaikisen sanasi!
    Täytynee perehtyä enemmän tuohon kortisoliin, se on varmaan myös se peikko joka minun yöuniani häiritsee puhumattakaan fyysisistä oireista. Totta sekin että punttisalilla lähtee kaikki huolet, pää puhdistuu ja kroppa kiittää (juuri jalkatreeni on niiiiin paha mutta ihana!)
    Kiitos sulle ja tsemppiä, asioilla on tapana järjestyä!

    VastaaPoista
  4. Kiitos Hönnyskä! <3 Suosittelen varhaista puuttumista, jos kroppa jo oireilee!
    Tsemppiä sinullekin!!!

    Täytyy vielä lisäkommentina todeta, että liikunta on TUTKITUSTI paras lääkkeetön hoitokeino mm. masennuksen hoidossa ja sillä on saatu yhtä hyviä tuloksia kuin esimerkiksi masennuslääkkeillä ja psykoterapialla. :)

    VastaaPoista
  5. Jatka vain hyvällä tiellä Ilona ! Stressitaso alas !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo! Hain muita töitä eilen. Jo tieto siitä, että mahdollisesti joskus vaihtaa paikkaa helpottaa! :)

      Poista
  6. Stressitöntä viikkoa sinullekin !

    VastaaPoista

Kaikki kommentointi on tervetullutta ja pyrin vastaamaan jokaiseen viestiin! <3